fbpx
Stressinhallinta

Näillä neljällä keinolla voit hallita stressiä

woman in desperate and anxiety sitting alone

Töissä on sesonkiaika, lasten harrastukset vievät aikaasi ja resurssejasi, itsekin pitäisi treenata jossain välissä. Ruokalautaselle eksyy jotain, mitä hätäisesti ehtii kaupasta hamuta ostoskoriin ja illan tullen kaadut puolikuolleena sänkyyn nukkuaksesi hätäiset muutamat tunnit ennen uuden päivän alkua. Onko päiväsi kutakuinkin tällainen?

Edellisestä päivästä kerääntynyt stressihormonitaso ei pääse korjaantumaan yön levon aikana, vaan alkaa kerääntyä. Siinä, missä lyhytaikainen stressi on edesauttanut meitä tekemään parhaamme, pitkään jatkuttuaan se alkaa kuormittaa ja näin verottaa voimavarojamme.

Stressin kokeminen on yksilöllistä ja sitä voi aiheuttaa yllä kuvatun lisäksi mm. liiallinen kuormitus töissä, ihmissuhdeongelmat, kohtuuttomat vaatimukset jne, mutta yhtä lailla stressiä aiheuttaa kova treenaaminen.

Tässä postauksessa kerron sinulle neljä eri keinoa, joilla tasapainotat kuormitusta. Ne ovat ilmaisia ja voit ottaa niistä ainakin yhden käyttöön välittömästi. Näiden lisäksi opit tunnistamaan liiallisen stressin merkkejä.

Lopussa kerron sinulle myös, mitä pitää silloin tehdä, mikäli näistä keinoista ei ole sinulle apua.

Stressi ja harjoittelu

Nousujohteisen harjoittelun kannalta stressi on hyvä, kuntoa edistävä ja sopivassa määrin annosteltuna tavoiteltava asia. Kovalla treenillä pyritään tuomaan lihaksiin ärsyke, joka on senhetkiseen kuntotasoon nähden hieman liian kova. Levossa keho korjaa tämän kehoon tarkoituksellisesti aiheutetun trauman ja lihaksistomme kehittyy korjaamalla tätä traumaa.

Stressihormoni onkin sopivina annoksina selviytymisemme kannalta tärkeää, onhan meidän täytynyt luolamiesaikoina pystyä tarvittaessa juoksemaan lujaa pakoon tai taistella henkemme edestä. Kyseessä on siis elimistön mekanismi, joka aktivoituu tarvittaessa ja normaalisti lakkaa levon ja palautumisen myötä.

Vaikka nykyään joudumme harvemmin pakenemaan villipetoa, käyttäytyy kehomme edelleen stressaavissa tilanteissa samalla tavalla. Kehomme ei tunnista stressin lähdettä, vaan voimme kokea samanlaisen reaktion mm. ennen esiintymistä isolle ihmisjoukolle tai suorittaessamme työtehtävää jonka tiedämme jo etukäteen liian suureksi tai vaativaksi käytettävissä oleviin resursseihin nähden.

Pitkittynyt stressi

Pitkittyessään stressaava elämäntyyli, itsen ja ympäristön liian kovat vaatimukset alkavat ylikuormittaa meitä, mikäli rentoutumiselle ei jätä tarkoituksella tilaa. Kun stressaavaan elämänvaiheeseen lisää vielä armottoman harjoittelun, keho kuormittuu entisestään. Kun elimistö joutuu sietämään stressiä liian pitkään, tunnet sen kehossa ensin väsymyksenä ja takkuilevana suorituksena.

Myöhemmin mukaan liittyy muitakin fyysisiä oireita, kuten

  • sydämentykytystä, rytmihäiriöitä
  • hengitystahdin nopeutumista, pahimmillaan paniikkihäiriöön asti
  • vatsan ja suoliston toimintahäiriöitä, kuten ummetusta, ripulia, huonoa ruuansulatusta ja siitä johtuvaa vatsan turvotusta
  • lihaskireyksiä eri puolilla kehoa: alaselässä, leukaperissä, niska-hartiaseudulla
  • immuunijärjestelmän toimintahäiriöitä; jatkuvaa sairastelua ja väsymystä, toistuvia tulehduksia
  • mielen levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja alakuloisia ajatuksia

Kärsitkö yhdestä tai useammasta oireesta? Vedä käsijarrusta, nyt!

Jos omat voimat eivät enää riitä ulospääsyyn, ota välittömästi yhteyttä ammattilaiseen. Välittömästi.

meri, aallot

Stressin lievittäminen

Stressin purkamiseen uppoutuminen kovatehoiseen ja kuormittavaan liikuntaan ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuormittava liikunta nimittäin nostaa myös elimistön stressitasoja ja hälytysvalmiutta entisestään. On siis uskallettava rikkoa kuormittava elämäntyyli järjestämällä itselleen aikaa rentoutua ja irrottautua stressiä aiheuttavista tekijöistä.

1. Liikunta:

matalatehoinen liikunta, kuten esim. rauhallinen kävelylenkki metsässä huoltaa kehoamme ja palauttaa toimintakykymme.

Mikäli stressinaiheuttajia on haastavaa tai jopa mahdotonta poistaa elämästä kokonaan, sinun on ehkä opeteltava hallitsemaan omat reaktiosi stressin aiheuttajiin.

2. Hengitysharjoitukset ja meditaatio:

nämä toimivat apuna sinä hetkenä, kun tilanne tuntuu karkaavan käsistä. Elimistö pyrkii nostamaan stressitason taivaisiin taistelua tai pakenemista varten.

Hengitysharjoitusten, syvähengityksen ja joogan avulla voit opetella hallitsemaa kehon reagointia, jolloin sinulle jää mahdollisuus pakenemisen tai taistelun sijaan löytää tilanteeseen sopiva ratkaisu.

3. Riittävä uni:

uni on avainasemassa stressinhallinnassa. Levossa elimistö elpyy ja palautuu sekä vastustuskyky vahvistuu. Hyvin levänneinä olemme myös mieleltämme vahvempia kohtaamaan stressaavia tilanteita.

4. Terveellinen ruokavalio:

ravinto on yksi kolmesta kulmakivestä stressinhallinnassa, mutta älä anna sen olla uusi stressinaihe. Ruoansulatuselimistö toimii hyvin silloin, kun elimistö ei ole jatkuvassa tasiteluvalmiudessa.

Jos siis kärsit oudoista suolisto-ongelmista, vilkaise ensimmäisenä kalenteriisi: onko siellä riittävästi tila palautua, nollata ja rentoutua vai onko vapaa-aikasikin aikataulutettu minuutilleen?

Anna ruuan siis olla myös nautinnon, ei stressin lähde.

Entä jos..?

Mikäli näistä ohjeista ei mikään toimi, harkitse ammattiapua. Ei ole mikään häpeä myöntää, että on tullut haalineeksi liikaa töitä tai että elämässä on nyt juuri niin paljon stressaavia tapahtumia, että olet menettämässä tai olet jo menettänyt elämänhallinnan.

Paljon on kuitenkin tehtävissä jo ennen ammattilaisen väliintuloakin. Mikä on sinun mielestäsi paras keino irrottautua arjen pyörityksestä?

Entä onko sinulla jokin rutiini jonka otat käyttöösi silloin, kun elämä alkaa kulkea hallitsematonta rataa? Jaa se meille!

<3 :lla Elina

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: