fbpx
aloita tästä Pilates Stressinhallinta

Pilates: ryhtiä ja voimaa

crop sportswoman carrying sport mat and bottle of water before exercising

Jaa kaverillekin

“Pilates on kehonhallintamenetelmä, jossa vahvistetaan vartalon keskustaa, kohennetaan ryhtiä ja opetellaan yhdistämään hengitys ja liike.” Näin kertoo tuntisisältömme ja vastaa useimpia kiinnostavaan asiaan: mitä hyötyä Pilateksesta on minulle? Yhteen lauseeseen on kuitenkin haastavaa saada kattavaa tai edes auttavasti selventävää kuvausta siitä, mitä kaikkea Pilatesharjoittelu on ja mitä voit odottaa tulokseksi. Siksi avaankin harjoittelun salaisimmat ja mystisimmät asiat tähän postaukseen.

Tämä postaus on juuri sinulle, joka empii kahden vaiheilla, kannattaako tuhlata tunti aikaa oman hyvinvoinnin edistämiseen Pilateksen keinoin. Mikäli sinulla on jo omakohtaistaista kokemusta Pilateksesta, jätä kommentti postauksen lopussa olevaan kommenttiosioon! Kuulisimme mielellämme omakohtaisia kokemuksia onnistumisista ja teitenkin myös siitä, mikäli tämä harjoittelumuoto ei sinulle soveltunutkaan.

Pilates ja pandemia 1900 -luvulla

Pilates -menetelmä on saanut nimensä sen kehittäjältä, Joseph Pilatekselta. Pilates oli lapsena sairas ja fyysisesti hyvin heikko. Hän halusi lujasti parantua ja innostui tästä syystä meditaatiosta, joogasta ja muista askeettisista harjoitusmuodoista. Sinnikkäänä miehenä hän kehitti taitojaan ja myöhemmin hänestä tulikin taitava uimahyppääjä, akrobaatti ja voimistelija. Pilates siis hyvinkin tiesi, mitä tarkoitti saada “uusi keho” harjoittelun avulla.

1918 maailma oli sodan ja influenssapandemian kourissa (silloinkin!). Pilates kehittelikin uutta harjoittelumenetelmäänsä nimenomaan sotilassairaalassa vuoteenomana oleville potilaille. Hän hyödynsi menetelmässään sairaalasängyn jousia huomattuaan, että jousi myötäili raajan liikettä koko liikeradalla, antaen progressiivisen vastuksen. Pilateksen kuntoutusmenetelmää käyttäneet potilaat myös paranivat muita potilaita nopeammin, mikä innosti Pilatesta kehittämään metodiaan pidemmälle.

Näin Pilates -harjoitusmenetelmä oli saanut alkunsa.

pilates
Photo by cottonbro on Pexels.com

Kun sota päättyi, Pilates muutti New Yorkiin, Yhdysvaltoihin, jossa hän vaimonsa kanssa avasi sittemmin legendaarisen Pilatesstudionsa New York City Ballet´n viereen. Aluksi menetelmä oli eliitin ja tanssijoiden suosima harjoitusmenetelmä, mutta nykyään sitä käytetään ympäri maailmaa sekä huippu-urheilijoiden että kuntoutuksen työvälineenä. Pilates itse työskenteli Yhdysvalloissa kuolemaansa saakka (1967). Hän itse kutsui menetlmäänsä “kontrologiaksi”, “method of contrology”. Hänen opetuksessaan korostui kehon hallinta mielen hallinnan kautta.

“10 kerran jälkeen tunnet eron
20 kerran jälkeen huomaat eron
30 kerran jälkeen sinulla on uusi keho”

Joseph Pilates

Nykyinen Pilatesharjoittelu on muokkaantunut ja siihen on tullut ajan haasteiden mukaan lämmittäviä pre-pilatesliikkeitä. Näiden valmistavien harjoitusten tarkoituksena on lämmittää kehoa haastavampia harjoitteita varten.

Suomeen Pilates rantautui 2000 -luvun alussa, jolloin Marja Putkisto toi menetelmän maahamme ja kutsuen sitä Method Putkistoksi. Toinen suomalainen Pilateksen uranuurtaja on Somatic Studion Jarmo Ahonen

Miksi Pilatesharjoittelu sopisi juuri sinulle?

Pilates koostuu harjoittelumenetelmänä kuudesta elementistä: hengitys, keskustan käyttö, tarkkuus, kontrolli, keskittyminen ja virtaus. Tässä nämä kuusi elementtiä hieman yksinkertaistettuna.

Hengitys

Jokainen Pilatesharjoitus alkaa pystyasennon hengitystekniikan läpikäynnillä. Näin opit herättämään asentoaistisi ja tunnistamaan oman, mahdollisesti virheellisen hengitystavan ja muuttamaan sitä hyvää ryhtiä palvelevaan suuntaan. Hengittäminen on suoraan yhteydessä ryhtiin ja lihasten toimintaan sekä hermoston välityksellä joka puolelle kehoamme.

Hengitys tuo myös harjoitukseen rytmin ja kehittää liikkeen avulla syvien lihasten tukea. Tätä elementtiä ei voi liikaa korostaa, sillä hengitys on harjoituksen oleellisin osa!

Keskustan käyttö

Pilateksessa opetellaan sytyttämään lihakset oikeassa järjestyksessä, sisältä tai “ytimestä” ulospäin. Tätä harjoittamalla opit käyttämään vähemmän voimaa pinnallisista ja mahdollisesti liikettä dominoivista lihaksista. Näin käytät kehoasi optimaalisemmin ja tasapainoisemmin, sekä korjaat ryhtisi mahdollisia häiriöitä.

Tarkkuus ja kontrolli

Koska kehollamme on taipumus palata vanhoihin toimintamalleihin, käytetään tunnilla aikaa liikkeiden tarkkaan suorittamiseen ja uusien toimintamallien opetteluun. Kotrolloitujen liikkeiden ja toistojen avulla nivelet ja lihakset oppivat kuormittumaan tasaisemmin ja optimaalisemmin. Tästä on hyötyä sinulle arjen tasolla, kun nostat/kannat kuormaa tai vaikka ihan vain istut työskentelemässä näyttöpäätteen ääressä.

Keskittyminen ja virtaus

Yksityiskohtainen ja tarkka harjoittelu vaatii keskittymistä ja sen vuoksi se sopii oikein hyvin vastapainoksi kiireiselle elämänrytmille. Liikkuminen keskittyneesti edesauttaa myös tietoisuutta omasta kehostamme ja lisäämme kehontuntemustamme.

Liike jatkuu virtaavana jatkumona koko tunnin läpi. Myös liike itsessään voi olla virtaava alkaen yksinkertaisesta ja jatkuen haastavampaan variaatioon. Virtaavuus toteutuu myös liikkeestä toiseen edellisen liikkeen valmistaessa seuraavaa liikettä ja niin edelleen.

pilates, aallot
Photo by Daniel Jurin on Pexels.com

Pilates ja pandemia 2000 -luvulla

Pilates on siis harjoitus, jonka vaikutukset ulottuvat hyvin moninaisesti kehoon ja sitä kautta mielen tasolle. Joseph Pilateksen alkuperäinen ajatus ihmiskehon harjoittamisesta sairaalavuoteessa, joudutettu paranemisprosessi, vaikutuksen pandemian runtelemaan maailmaan on edelleen täysin relevantti.

Nyt, kun pandmiatilanne maailmassa aiheuttaa jälleen liikkumiselle rajoituksia, etätyö lisääntyy, päivittäinen liikkuminen vähenee ja elinpiiri supistuu kodin ympärille, on jälleen aika kääntää katse siihen, miten parantaisimme kehomme ja mielemme joustavuutta ja kestävyyttä. Vaikka emme elä sodan keskellä, on ihmiskeho täysin uudenlaisten stressihaasteiden keskellä: kiire, ärsyketulva ja liikkumisen rajoittaminen edesauttavat huonoa oloa ja alakuloisuutta.

MItä, jos ottaisit Joseph Pilateksesta mallia ja lähtisitkin liikkumaan hyödyntäen sitä, mitä sinulla on (sairaalasängyn jousi) ja määrätietoisesti alkaisitkin tehdä kehollesi pieniä palveluksia, joista tulee uusia ja hyviä toimintamalleja? Hengittäisit tietoisesti edes kerran päivässä ja katsoisit, kuinka ryhtisi muovautuu ja mieli lakkaa kiirehtimästä?

/Elina