Stressinhallinta

Stressaako? 5 keinoa stressinhallintaan

Kiitos, kun jaat kavereille!

Töissä on sesonkiaika, lasten harrastukset vievät aikaa ja resursseja, treenata pitäisi itsekin jossain välissä. Ruokalautaselle eksyy jotain, mitä hätäisesti ehtii kaupasta hamuta ostoskoriin ja illan tullen kaadut puolikuolleena sänkyyn nukkuaksesi hätäiset muutamat tunnit ennen uuden päivän alkua. Onko päiväsi kutakuinkin tällainen?

Edellisen päivän stressihormonitasot eivät pääse korjaantumaan yön levon aikana, vaan alkavat kasautua. Siinä, missä lyhytaikainen stressi auttaa meitä tekemään parhaamme, pitkään jatkuttuaan se alkaakin verottaa voimavarojamme. Stressin kokeminen on yksilöllistä ja sitä voi aiheuttaa yllä kuvatun lisäksi mm. liiallinen kuormitus töissä, ihmissuhdeongelmat, kohtuuttomat vaatimukset jne, mutta yhtä lailla stressiä aiheuttaa kova treenaaminen.

Stressi ja harjoittelu

Nousujohteisen harjoittelun kannalta stressi on hyvä ja edistävä asia. Kovalla treenillä pyritään tuomaan lihaksiin ärsyke, joka on senhetkiseen kuntotasoon nähden hieman liian kova. Levossa keho korjaa tämän tarkoituksellisesti aiheutetun trauman ja lihaksistomme kehittyy tällä tavoin hallittua stressiä tuottamalla.

Stressihormoni onkin sopivina annoksina selviytymisemme kannalta tärkeää, onhan meidän täytynyt luolamiesaikoina pystyä tarvittaessa juoksemaan pakoon tai taistella henkemme edestä. Kyseessä on siis elimistön mekanismi, joka aktivoituu tarvittaessa ja normaalisti lakkaa levon ja palautumisen myötä.

Vaikka nykyään joudumme harvemmin pakenemaan villipetoa, käyttäytyy kehomme edelleen stressaavissa tilanteissa samalla tavalla. Kehomme ei tunnista stressin lähdettä, vaan voimme kokea samanlaisen reaktion mm. ennen esiintymistä isolle ihmisjoukolle tai suorittaessamme työtehtävää jonka tiedämme jo etukäteen liian suureksi tai vaativaksi käytettävissä oleviin resursseihin nähden.

Pitkittynyt stressi

Pitkittyessään stressaava elämäntyyli, itsen ja ympäristön liian kovat vaatimukset alkavat ylikuormittaa meitä, mikäli rentoutumiselle ei jätä tarkoituksella tilaa. Kun stressaavaan elämänvaiheeseen lisää vielä armottoman harjoittelun, keho kuormittuu entisestään. Ylikuormitus alkaa tuntua kehossa ensin väsymyksenä ja takkuilevana suorituksena. Myöhemmin mukaan liittyy muitakin fyysisiä oireita, kuten

  • sydämentykytystä, rytmihäiriöitä
  • hengitystahdin nopeutumista, pahimmillaan paniikkihäiriöön asti
  • vatsan ja suoliston toimintahäiriöitä, kuten ummetusta, ripulia, huonoa ruuansulatusta ja siitä johtuvaa vatsan turvotusta
  • lihaskireyksiä eri puolilla kehoa: alaselässä, leukaperissä, niska-hartiaseudulla
  • immuunijärjestelmän toimintahäiriöitä; jatkuvaa sairastelua ja väsymystä, toistuvia tulehduksia
  • mielen levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja alakuloisia ajatuksia

Kärsitkö yhdestä tai useammasta oireesta? Vedä käsijarrusta hyvissä ajoin! Jos omat voimat eivät enää riitä ulospääsyyn, ota välittömästi yhteyttä ammattilaiseen. Välittömästi.

Stressin lievittäminen

Stressin purkamiseen uppoutuminen kovatehoiseen ja kuormittavaan liikuntaan ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuormittava liikunta nimittäin nostaa myös elimistön stressitasoja ja hälytysvalmiutta entisestään. On siis uskallettava rikkoa kuormittava elämäntyyli järjestämällä itselleen aikaa rentoutua ja irrottautua stressiä aiheuttavista tekijöistä.

Liikunta:
matalatehoinen liikunta, kuten esim. rauhallinen kävelylenkki metsässä huoltaa kehoamme ja palauttaa toimintakykymme. Mikäli stressinaiheuttajia on haastavaa tai jopa mahdotonta poistaa elämästä kokonaan, sinun on ehkä opeteltava hallitsemaan omat reaktiosi stressin aiheuttajiin.

Hengitysharjoitukset ja meditaatio:
nämä toimivat apuna silloi, kun tilanne tuntuu karkaavan käsistä. Elimistö pyrkii vanhasta tottumuksesta nostamaan stressitason taivaisiin. Hengitysharjoitusten, syvähengityksen ja joogan avulla voit opetella hallitsemaa kehon reagointia, jolloin sinulle jää mahdollisuus pakenemisen tai taistelun sijaan löytää tilanteeseen sopiva ratkaisu.

Riittävä uni:
uni on avainasemassa stressinhallinnassa. Levossa elimistö elpyy ja palautuu sekä vastustuskykyme vahvistuu. Hyvin levänneinä olemme myös mieleltämme vahvempia kohtaamaan stressaavia tilanteita.

Terveellinen ruokavalio:
ravinto on yksi kolmesta kulmakivestä stressinhallinnassa, mutta älä anna sen olla uusi stressinaihe. Ruoansulatuselimistö toimii hyvin silloin, kun elimistö ei ole jatkuvassa tasiteluvalmiudessa. Jos siis kärsit oudoista suolisto-ongelmista, vilkaise ensimmäisenä kalenteriisi: onko siellä riittävästi tila palautua, nollata ja rentoutua vai onko vapaa-aikasikin aikataulutettu minuutilleen? Anna ruuan siis olla myös nautinnon, ei stressin lähde.

Mikäli näistä ohjeista ei mikään toimi, harkitse ammattiapua. Ei ole mikään häpeä myöntää, että on tullut haalineeksi liikaa töitä tai että elämässä on nyt juuri niin paljon stressaavia tapahtumia, että olet menettämässä tai olet jo menettänyt elämänhallinnan.

Paljon on kuitenkin tehtävissä jo ennen ammattilaisen apuakin. Mikä on sinun mielestäsi paras keino irrottautua arjen pyörityksestä? Onko sinulla jokin rutiini jonka otat käyttöösi kun elämä alkaa kulkea hallitsematonta rataa? Kommentoi, sillä mekin haluamme tietää sen 🙂

<3 :lla Elina

Kiitos, kun jaat kavereille!