Tuntisuunnittelun ABC

Tuntisuunnittelu on yksi on ohjaajan työnteon kiintoisimmista, mutta näkymättömimmistä osioista. Se jakaa myös ansaitusti mielipiteitä asiakkaiden keskuudessa, sillä tunnit suunnitellaan vahvasti ohjaajan oman kokemuksen ja persoonan ympärille.

Nyt aion avata sinulle salaisen reseptini tuntisuunnittelussa. Olen sitä mieltä, että jaettu tieto ja taito hyödyttää kaikkia. Siksi en ole kovin mustasukkainen, vaikka ohjaajana ottaisitkin jotain näistä käyttöösi. Olisin ennemminkin iloinen, jos löydät jotain uutta omaan työhösi!

Nyt pääset kurkkaamaan hieman tuntisuunnittelun kiemuroihin ja ehkä löydät muutaman vastauksenkin mielessäsi pyöriviin kysymyksiin.

Periaatteessa ihan kaikki tunnit koostuvat lämmittelystä, työosuudesta, jäähdyttelystä ja liikkuvuusosiosta. Tunnin sisältö taas määrittelee sen, millaisen harjoitusvaikutuksen tunnin työosuus sinulle tarjoaa.

Näin voit luottaa siihen, että Spinningissä hikoillaan varmasti kun taas kehon ja mielen tunneilla hikoilu saattaa mahdollisesti olla korkeintaan sivutuote, mutta ei päätarkoitus.

Tuntisisällöt ja ohjaajan tuntikuvaukset

Ohjaan laajan valikoiman hyvin erilaisia tunteja. Koska osa tuntinimikkeistä ei kerro tunnin varsinaisesta sisällöstä paljoakaan, on meillä Zenanassa avattu tuntisisällöt täällä>> Ohjaajan tuntikuvaukset ovat taas liikesalaisuuksia, joihin pääsee tutustumaan silloin, kun liittyy Zenanan ohjaajatiimiin ja alkaa ohjata kyseistä tuntia.

Tällä hetkellä repertuaarissani on ns. freestyle -tunteja, kuten

• Dance
• Totalbody
• Pumppi
• Spinning
• Tabata

tuntikonsepteja, kuten

• FasciaMethod
• Barre

Näiden lisäksi ohjaan omia tuntikonsepteja, kuten

• Farkkupeppu
• Polte
• Spinning30

Aloitetaanko?

Aloitetaan sitten aakkosjärjestyksessä! A:lla alkavia tunteja meillä ei ole (onko missään?), joten aloitamme..

B niinkuin Barre

Barre on tuntikonsepti, jonka sisällön ja musiikit suunnittelevat Åsa Fornander ja Maria Olofsson.

Tuntisuunnittelu alkaa toisin sanoen siitä, että tutustun heidän suunnittelemaansa tuntiin ja sen punaiseen lankaan eli kantavaan ideaan. Åsa ja Maria luovat koreografian ja kasaavat musiikit. Minun tehtäväkseni jää opetella musiikkikappaleet ulkomuistista ja sovitella juuri meillä käyvälle barrekansalle niihin sopivat koreografiat ohjelman mukaisesti.

Testaan tunnin aina ennen ohjaamista, sillä monet liikkeet voivat olla yhdistelminä sen verran haastavia, että ne täytyy ensin kokea omassa kehossa. Ja kyllä, monet liikkeet ovat ensin itsellekin vieraita, ennenkuin ne on käyneet tutuiksi ohjelmien myötä.

Tunnin läpikäyminen auttaa myös palastelemaan haastavimmat liikkeet helpommiksi versioiksi. Barre ei ole varsinaisesti tanssitunti, siksi tekniikkaa ei tunnilla hiota ollenkaan. Sellainen jääköön ihan oikealle tanssitunnille. Mikäli sellainen kiinnostelee, kannattaa suunnata lähimmälle tanssiopistolle.

Barressa ei käytetä välineitä lainkaan, vaan käytetään omaa kehonpainoa hyvin monipuolisesti. Lähes aina ohjelmissa on jokin hauska koukku, uusi ja jännittävä liike tai yllättävä musiikkivalinta.

Toivon, että saan jatkaa BarreMove -ohjaajana nimenomaan heidän ohjelmiaan noudatellen. Barre on luovaa, hauskaa ja ohjaajalle sopivasti haastavaa!

C niinkuin Core

Zenana Core on freestyletunti, eli suunnittelen tunnin alusta loppuun saakka itse. Coren suunnittelu lähtee ideasta. Idea voi olla ohjelman tavoite tai väline, kuten keppi, jonka käyttö inspiroi tai jonka käyttö tuo vaihtelua harjoitteisiin.

Coretunnilla musiikki voi mielestäni poiketa ja omilla tunneillani usein poikkeaakin perus jumppamusiikista. Käytänkin aika ennakkoluulottomasti jazzahtavaa, poppia, rap-musiikkia, elokuvatunnareita jne. Pääasia on, että rytmi ja tunnelma vaihtelevat käsillä olen liikkeen mukaan. Musiikin tempo vaihteleekin 100 ja 130 välillä. Kun sopiva musiikki löytyy, löytyy siihen myös helpommin sopiva liikekin.

Välineinä käytän mieluusti keppiä, mini-bandia, joogatiiltä ja/tai theraband -kuminauhaa. Välineen tulee minun mielestäni ohjata liikettä ja helpottaa näin harjoitteen menemistä oikeaan paikkaan. Siksi voimme joskus tehdä Coressa haastaviakin liikkeitä.

Liikkeiden valinnassa luotan havainnointikykyyni, eli koostan liikkeet siten, että mahdollisimman moni niistä myös hyötyy. Corehan on muutakin kuin hyvät vatsalihakset, joten pyrin suunnittelemaan harjoitteet hyödyntämällä lihastoimintakejuja. Näin liikettä voi kehitellä helposta vaikeampaan päin ja yhdestä liikkeestä voi kukin tehdä itselle sopivan version.

Coretunnilla panostan myös eri alkuasentoihin, eli käytän aina vähintään neljää eri alkuasentoa näistä: seisten, etu/kyynärnojassa, nelinkontin, kylkinojassa/makuulla, takanojassa, istuen tai selinmakuulla.

D niinkuin Dance

Dancetunti on freestyletunti, jonka suunnittelen alusta loppuun itse. Se on ylivoimaisesti eniten aikaa vievin ja haastavin suunnitella. Se on myös äärimmäisen nautinnollinen tunti ohjata!

Yleensä tuntisuunnittelussa on jokin lähtökohta, kuten esim. tuntisisältö tai väline. Dancen suunnittelussa ei ole samanlaista lähtökohtaa, koska muutan tuntia yksi kappale kerrallaan. Toisin sanoen, tunnilla on kerrallaan 12-15 musiikkikappaletta, joista kaikki, paitsi yksi, on tunnilla käyvälle tuttuja.

Dance on silti kokonaisuus, jonka kaikki osaset täydentävät toisiaan. Siksi aloitan suunnittelun katsahtamalla edellisen viikon tuntiin: mikä kappale on ollut mukana pisimpään? Onko soittolistalla jokin heikko lenkki eli kappale, joka ei jostain syystä toimi tai ei sytytä? Se kappale laitetaan poistoon ja tilalle uusi kappale.

Dancessa mielestäni toimiikin parhaiten ensin katsoa, millaisia rytmejä jäljelle jäävä soittolista kaipaa: salsaa, reggaetonia, hiphoppia, cumbiaa, vatsatanssia, oopperaa, tangoa? Soittolistalleni pääsee, kun onnistuu nostattamaan ihokarvat: Euroviisut ja UMK ovatkin minulle inspiraation lähde 😀 niistä on ammennettu maailmanmusiikkia, kuten esim.

Vanhat Dance -musiikit on minulla kerättynä listalle, josta silloin tällöin siirrän takaisin soittoon kivoimpia ja tanssittavimpia kappaleita.

Kun oikea rytmi on löytynyt, on koreografian vuoro. Minun mielestäni tyylin tulee noudatella musiikin rytmiä. Eli salsa salsana, tango tangona koska en kykene sotkemaan rytmejä vaikkapa tekemällä salsan perusaskelta tangomusiikkiin. Koreografiassa turvaudunkin useimmiten perusaskeleihin, joihin kaikki pääsevät mukaan heti tai ainakin melkein heti.

Tunnin rakenne on paitsi tanssittava, myös ihan oikea treeni alkulämmittelyineen, harjoitusosioineen, jäähdyttelyineen päivineen. Liikaa intensiivistä hyppimistä tuntuu pohkeissa seuraavina päivinä, liian lempeät sävelet taas eivät niinkään kohota kuntoa. Minun tavoitteenani on tiivistää yhteen harjoitukseen kaikki: treeni, ilo, hauskuus ja tunne siitä, että pystyy ja osaa!

Non-verbaliikka on ohjaajan tulikaste

Kun kaikki on valmista: kappale, koreografia, fiilis, on vielä jäljellä tulikaste: ohjaaminen ilman puhetta. Tiedän, että tämä ohjaustyyli jakaa ammattilaisten kesken mielipiteet kahtia: mitä ohjaamista se on, kun ei sanoita sitä, mitä tehdään?

Ohjaaminen voi tapahtua myös ihan vain viittomalla tai hyödyntämällä musiikkia. Musiikki puhuttelee ja ohjaa, kun siihen uskaltaa luottaa. Tutuksi käyvät koreot tuntuvat ihanilta ja loihtivat hymyn huulille, kun liike ja musiikki natsaavat kehossa kohdilleen. Tuo tunne on se, mitä sinulle tavoittelen!

Dancessa koreo on silloin sopivan vaikea, kun suurin osa pysyy mukana suurimman osan aikaa.

Liian vaikea se on silloin, kun askelia täytyy sanoittaa tai näyttää etukäteen.

E niinkuin Easy Astanga

Astanga on hyvin fyysistä, hengityksen rytmittämää joogaa. Se on myös rutiini, eli ennalta suunniteltu kokonaisuus liikeitä, jotka yhdessä muodostavat hienon ja keho-mieliyhteyttä vahvistavan harjoituksen.

Easy Astangan liikkeiden suunnittelussa ei oikeastaan tarvita muuta kuin joogaopettajakoulutukseni muistiinpanot. Easy Astanga noudatteleekin MPS (=modified primary series) -tunnin liikesarjaa.

Varsinainen suunnitelma koskeekin tunnin suullista ja fiiliksen ohjaamista. Tavoitteenani on luoda tunnille sellainen ilmapiiri, jossa jokainen voi kokea oman kehonsa hyväksi, riittäväksi ja kykeneväksi. Tähän tarvitaan käsikirjoitus, jossa rutiinin ohjaaminen etenee loogisesti, mutta väleissä voidaan pysähtyä tuntemaan ja kokemaan.

Käsikirjoituksen perustan olen luonut jo vuosia sitten ja käyttänyt sitä satoja ja jälleen satoja kertoja. Käsikirjoituksen avulla olen onnistunut tiivistämään ohjeistusta oleellisimpaan ja karsimaan siitä pois sanoja, jotka ovat käytännöllisesti katsoen turhia. Tällaisia sanoja voi olla esim. ”sisäänhengitys” tai ”uloshengitys”, jotka toistuisivat sellaisenaan kymmeniä kertoja harjoituksen aikana.

Aivan yhtä hyvä, tiiviimpi ohje taas olisi ”sisään” ja ”ulos”

Ohjeiden avulla voidaan myös luoda tunnelmaa. Minulle on tärkeää, että osallistujalla on turvallinen olo. Turvallinen olo taas syntyy siitä, että etsimme kehoa kunnioittavaa liikettä, apuvälineillä tai ilman. Puheen tasolla turvallisuus on myös sitä, että ei arvota tekemistä ”hyviin” ja ”aloittelijan” vaihtoehtoihin. Turvallisuus on myös sitä, että rohkaisee, kannustaa ja kehottaa etsimään ja löytämään kehon rajoja ja kokeilemaan, onko tuo raja ehdoton vai joustava.

Käsikirjoitus tuo myös varmuutta sellaiseen päivään, kun jotain ennalta-arvaamatonta on tapahtunut juuri ennen tunnin alkua. Käsikirjoittaminen toimii parhaiten juuri sellaisilla tunneilla, joiden sisältö on ennalta määritelty.

---

Ohjaaja! Haluaisitko sinä opetella

• käsikirjoittamista
• musiikin tikuttamista, kaseja, blokkeja ja kertsejä
• liikkeiden ohjaamista nonverbaalisesti
• liikkeen kehittelemistä pienestä suureen tai helposta vaikeaan?
• askelsarjan kehittelemistä?

Se on mahdollista! Kysy minulta, miten.