Ryhmäliikuntaohjaajan neljä ohjaustyyliä

Aika ajoin tulee puheeksi tuntien suunnitteleminen ja ohjelmien vaihtaminen sekä asiakkaiden että varsinkin ohjaajakollegojen kanssa. Tuntejahan on ohjaajalla monesti enemmän kuin yksi ja yhden ohjelman suunnitteluun käytetään se aika, mikä muulta elämältä liikenee.

Tämä on kestopuheenaihe ohjaajien kesken ja varmasti myös asiakkaiden kesken pukuhuoneissa ja saunan lauteilla. Siksi aihe ansaitsee mielestäni kokonaisen postauksen!

Suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää sinua, asiakasta, sekä lupausta jonka olet tuntikuvauksesta lukenut ja päättänyt tulla mukaan.

Ohjaustyyli on sinunkin ohjaajallesi tapa tehdä työtään ja jokaisella siksi omanlaisensa.

Ohjaustyyleistä voi erottaa karkeasti neljä erilaista tapaa rakentaa ja ohjata kokonainen ryhmäliikuntatunti.

Tunnistatko oman suosikkiohjaajasi tyylin?

Entä mikä on se tyyli, joka ei sovi sinulle?

Kun edessä on tyhjä paperi

Ohjaustyyli on periaatteessa yhtä henkilökohtainen kuin sormenjälki. Perusperiaatteita on kuitenkin omien laskujen mukaan vain neljä. Ohjaaja lyö aina oman “puumerkkinsä” tuntiin olipa se koostettu millä tahansa näistä neljästä tyylistä.

Jopa kaikkein tiukimmin konseptoiduilla tunneilla ohjaajan persoona puskee läpi väkisinkin.

Tässä postauksessa avaan hieman tuntien koostamista, lähtien musiikin ja liikkeiden valinnasta. Näin ymmärrät, miksi eri ryhmäliikuntatunnit poikkeavat toisistaan joskus suurestikin.

1. Freestyle

Kun ohjaaja suunnittelee tunnit joko alusta loppuun itse, puhutaan ns. freestyle -tunneista. Tässä takana olevat ohjauskilometrit määrittelevät joko sen, miten nopeasti tai miten piiiitkääääään ohjelmia hiotaan.

Tuntisuunnitelman alku on varmasti ohjaajakohtaista, mutta itselläni kaikki lähtee musiikista. Tunnin rakenne on syytä olla tarkkaan selvillä, kuten esim. onko tunnilla tarkoitus tehdä intervallitreeniä, kuinka rankka kokonaisuus tulee olemaan, eli kuinka pitkään lämmitellään ja jäähdytellään sekä se, onko kyseessä kaikille sopiva vai jo askelkuviot hallitsevalle, kokeneemmalle jumppaajalle suunnattu tunti.

Rakenteessa otetaan huomioon myös “Musta Hevonen-kortti” eli tunnille tuleekin asiakas joka on tullut ensimmäistä kertaa tunnille tai ei vaikkapa tiennyt tulevansa tanssitunnille (kyllä, tätäkin voi tapahtua). “Musta Hevonen” on silloin oltava valmiina käyttöön, jotta kaikille jäisi mukava tuntikokemus.

Musiikki on tietenkin se, mihin liikkeitä aletaan sovittaa. Osa ohjaajista käyttää Beatmix-musiikkia joka on turvallista 4×8 jaoteltua musiikkia ja siihen on kätevää sovitella mm. askelsarjat ja kokonaisen koreografian rakentaminen.

Lämmittelyssä, askelsarjassa ja/tai lihaskunto-osiossa kaikki osallistujat pysyvät laskuissa mukana, kun toistoja tehdään 4, 8,16 jne kappaletta.

Toinen vaihtoehto on sovittaa lämmittelyt ja/tai lihaskunto-osuudet alkuperäiseen musiikkiin, jolloin suunnitteluvaiheeseen tulee vielä yksi kuvio: musiikin tikuttaminen eli kappaleen purkaminen pienempiin osiin.

Tätä tyyliä käyttäessä musiikkivalikoima on käytännössä rajaton ja tunnilla voi käyttää mitä tahansa musiikkigenreä: suomalaista, jatsahtavaa, klassista, maailmanmusiikkia jne.

Oma lempparini on ehdottomasti tämä, vuorovaikutuksellisin, monipuolisin, luovin, mutta ehdottomasti vaativin tyyli. Tämä tyyli alleviivaa vahvimmin ohjaajan persoonaa, sillä musiikin täytyy jollain tavalla olla mieluisaa ensin itselle, ennenkuin se voi olla sitä muille.

Tällä tyylillä erottaudutaan muista ohjaajista.

2. Osittainen koreografia

Toinen tyyli on osittain eli semikoreoitu. Zumbatunnilla voidaan käyttää joko valmista musiikkia kokonaan tai osittain koreografioituna. Tämä tyyli tulee kyseeseen silloin, kun valmis koreografia ei jostain syystä käy sellaisenaan tunnille. Ohjaajalle onkin arvokasta tuntea oma kävijäkuntansa ja tunnin kohderyhmä.

Mikäli käytetään edelleen esimerkkinä Zumbaa, myös musiikki voi olla joko Zumbamusiikkia tai ohjaajan omaa lempparimusiikkia, tietyin edellytyksin.

Valinnanvapautta on edelleen paljon, mutta hieman vähemmän kuin freestyletunneilla.

Erittäin sopiva ohjaustyyli sellaiselle, joka ei ole täysin mukavuusalueellaan koreografioissa ja tarvitsee ideoita tai haluaa säästää ehkä hieman suunnitteluun kuluvaa aikaa.

“Musta Hevonen” -kortti on täysin mahdollinen tässä tyylissä.

3. “Tee niinkuin sanon” -tyyli

Kolmas tyyli on täysin koreoitu musiikkia, liikkeitä ja myös ohjeita myöden. Tätä käyttää esim. LesMills ja se on erittäin toimiva systeemi! Suunnitteluun ja luomiseen käytetty aika on minimissään, mutta ihan helpolla ei ohjaaja tässäkään pääse: on kuitenkin opeteltava musiikki ja koreografia sekä osattava ohjata se vaikka joku herättäisi keskellä yötä ja kysyisi.

“Musta Hevonen” -kortti ei ole mahdollinen, mutta yksinkertaisuus ja tunnin helppo kulku on otettu huomioon jo tuntia suunniteltaessa.

Oma soveltaminen on tässä tyylissä minimissään, mutta esim. ihan aloittava ohjaaja pääsee todella helposti mukaan ohjaamisen makuun tällä systeemillä.

Pitkään ohjannut tykkää varmasti siitä, että itse ei tarvitse miettiä kokonaisuutta vaan se on valmiiksi mietitty rautaisen ammattilaistiimin voimin. Ei voi mennä pieleen, eihän?

4. Intuitio

Ohjaustyyli, jota itsekin vasta opettelen, on intuitioon perustuva ohjaus. Tämä on toisaalta helpoin, toisaalta taas ehdottomasti vaikein tyyli toteuttaa.

Tyyli toimii loistavasti esim. joogatunnilla, mikäli ryhmä on entuudestaan tuttu. Kysymällä tai peräti aistimalla osallistujista pystyy päättelemään mitä he juuri sillä hetkellä kaipaavat ja millä tavalla tunti toteutetaan. Siinä paikalla, niille ihmisille, heidän tarpeitaan siinä hetkessä kuunnellen.

Oma joogaopettajani on tässä aivan huippu! “Onko toiveasanoita?” hän voi kysyä ennen tuntia ja integroi tämän asanan osaksi harjoitusta.

Tärkeintä valmistelutyössä on se, että tunnin ohjaaminen näyttää hyvin suunnitellulla tunnilla vaivattomalta ja sujuvalta.

Mitä helpomman näköistä näköistä, sitä pidempään todennäköisesti tuntia on funtsittu.

Ohjaustyylit ovat ryhmäliikuntaohjaajan työn perusta. Millainen ohjaaja sitten on hyvä työssään? Lue hyvän ohjaajan tunnusmerkit >>