Toivepostaus: Miten saisin aikaan enemmän?
Onko arkesi aikataulutettua ja kiireistä? Vaatiiko työsi sinulta enemmän ja saatko tehtyä päivän tehtävät työaikana? Odottaako kotona pyykki-, ruoka- sekä harrastuskuljetuspalvelut tekijäänsä? Onko sinun vaikeaa pysähtyä paikoillesi ja olla hetki tekemättä yhtään mitään? Seis stressi!
Jos vastasit kysymyksiin myöntävästi, arkesi saattaa kuluttaa sinua enemmän kuin mitä ehdit palautua. Ehkä olet jo huomannutkin aikataulutetun arjen vievän sinusta mehut, mutta ajattelet sen olevan osa “ruuhkavuosia” eli oikeastaan ihan normaalia ihmisen elämää.
Arkesi on muuttunut suorittamiseksi, tehtävälistojen rastittamiseksi ja nipin napin sinnittelyksi. Viikonloppuisin peilistä katsoo pandasilmät ja viimeinen asia, mikä tulee mieleen on lähteä kuntoilemaan. Ehkä jopa lähdet siitäkin huolimatta, että treeni ei oikein nappaisi.
Huomaatko, kuinka pulssisi kiihtyy tätä lukiessasi?
Vähäinen tai olematon palautuminen johtaa stressiin
Nykymaailmassa asiat kärjistyvät. Ne ihmiset, jotka liikkuvat, liikkuvatkin veren maku suussa ja väsymyksestä piittaamatta. Tästä aiheesta on kirjoittanut onnistuneesti Anna Takala.
Lue Annan artikkeli “Liikutko sopivasti?” täältä
Elimistö uupuu ennen pitkää, mikäli stressitaso pysyy korkealla pitkiä aikoja. Huomaat, miten kesken jääneet asiat alkavat illalla ne tulla häiritsemään nukahtamista ja aamulla ne ovat päällimmäisenä mielessä ennenkuin Moccamaster on alkanut tiputtaa mustaa polttoainetta.
Pitkään jatkunut stressitila alkaan myös tuntua: vatsa reagoi jatkuvaan kiireeseen vatsavaivoilla tai ruuansulatushäiriöillä sekä mukaan tulee “ikuisuuden kestävä” flunssakierre.
Opettele vastapainoa
Elimistömme kaipaa hengähdystaukoja. Tapaan työssäni päivittäin ihmisiä, joilla on kovia vaatimuksia treenin suhteen, mutta joilla on vähän tai ei ollenkaan vaatimuksia palautumisensa suhteen. Suorittaminen ja puskeminen ulottuvat jopa palauttaville tunneille, sillä kyllähän venyttelynkin pitää tuntua että se tehoaa.
Minulla on sinulle uutisia: palauttavan harjoittelun ei tarvitse tuntua, että se olisi tehoakasta!
Tykkään käyttää mielikuvaa liikennevaloista, joissa vihreä edustaa palauttavaa, huoltavaa ja parasypaattista hermostoa aktivoivaa tasoa. Vihreä on taso, joka tuntuu hyvältä ja on ikäänkuin elimistön “joutokäyntiä” ja tuntuma on erittäin miellyttävä, rauhallinen ja turvallinen.
Keltainen on taso, joka hetkellisesti kohottaa stressitasoa sinne, mistä sen voi vielä pudottaa helposti takaisin vihreälle alueelle. Keltainen on myös taso, jolla viivytään vain hetki, sillä lyhytaikainen stressi ei terveellä ihmisellä ole hälytystila.
Punainen on selvä stressipiikki ja adrenaliinihyrskäys, sympaattisen hermoston ottaessa ohjat käsiinsä. Punainen on elimistön tila, joka liittyy selviytymiseen ja sai elimistömme jo luolamiesaikoina taistelemaan tai pakenemaan henkemme edestä. Punainen on siis tila, jonka pitäisi edesauttaa meidät antamaan kaikkemme yhden hetken, hyrskäyksen ajan, päästäksemme riittävän matkan päähän sapelihammastiikeristä.
Stressaantuneen ihmisen punainen valo palaa enemmän kuin lyhyen hetken joka päivä. Kehomme tarvitsee silloin enemmän vihreää ja korkeintaan hetkellisesti keltaista pystyäkseen palautumaan, korjaantumaan ja vieläpä lisäämään voimavarojaan.
Mitäpä, jos alkaisitkin vahvistaa lihasten sijaan parasympaattista hermostoa?
Sinussa on kaikki valmiina
Parasympaattinen hermosto on elimistön “jarrumekanismi”, joka säätelee kehon toimintoja levossa ja rentoutumisen aikana. Se hidastaa sydämen sykettä, alentaa verenpainetta, lisää ruoansulatuselimistön toimintaa ja edistää energian säästämistä.
Parasympaattinen hermosto on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, koska se auttaa tasapainottamaan kehon toimintoja stressin ja aktiivisuuden vastapainoksi, edistää ruoansulatusta ja auttaa kehoa palautumaan fyysisestä ja psyykkisestä rasituksesta.
Näin lisäät päivääsi vastapainoa:
Liiku luonnossa: metsä ja liikkuminen luonnon ääniä kuunnellen laskee stressitasoa. Jo 20 minuutin metsäkävely alentaa verenpainetta
Joogaa: joogan tiedostava hengitys rauhoittaa ja siirtää ajatuksia pois arjesta hengityksen ympärille. Tiedostava hengitys tuo meidät läsnäoleviksi tähän hetkeen ja sillä on meihin rauhoittumisen lisäksi voimaannuttava vaikutus!
Meditoi: joogan tavoin meditointi hiljentää ajatusten virtaa. Meditaatiohetkiä voit pitää koska vain, jo muutaman minuutin hiljentymisellä on rauhoittava vaikutus. Muutamaan minuuttiin pystyy tähtäämään myös levottomimmat meistä.
Rauhallinen liikunta: jos pidät liikkumisesta, voit aina valita lajin, joka pitää harjoitusvaikutuksen positiivisena ja olon vihreällä valolla. Kävely, rauhallinen uinti veden syleilyssä, kehonhuoltotunti, FasciaMethod ja muut liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävät tunnit toimivat silloin, kun elimistö on kovilla normiarjessa
Nuku enemmän: nukkuminen aktivoi parasympaattista hermostoa, vahvistaa vastustuskykyä ja parantaa ruuansulatusta. Myös päikkärit toimivat, jopa pikaisina 15 minuutin versioina.
Tunnustan, että tämä viimeinen kohta on ollut isoin yksittäinen asia, josta omassa arjessa on ollut suurin hyöty. Aivan liian pitkään laiminlöin kunnon yöunia ja palauttavaa harjoittelua. Vaikka aloitin myöhään ja vaikka kesti reilun vuoden palautua pitkään jatkuneesta ylikuormituksesta, tunnen silti olevan vahvempi, kestävämpi ja aikaansaavampi tänään kuin aikaisemmin.
Ylikuormitustila tuntuu nyt kaukaiselta, oudolta ja jopa uskomattomalta. Stressi on muuttunut eteenpäin vieväksi voimaksi.
Oletko sinä kärsinyt ylikuormituksesta? Kuinka selviydyit siitä?
