Ryhmäliikuntaohjaajan menestystekijät

Ryhmäliikunnan ohjaaminen on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aerobic on kuitenkin ollut monen ryhmäliikuntaohjaajan osa-aikainen tai päätyö pidempään kuin tuo aika. Joidenkin ura on lähtenyt liikkeelle jo vuodesta 1979!

Tämän postauksen luettuasi tunnet ryhmäliikunnan ohjaajan menestyksen kolme osa-aluetta, jotka täytyy olla ihan jokaisella ohjaajalla kunnossa, mikäli mielii pysytellä mukana alalla. Kommenttiosioon saa jättää myös oman näkemyksensä, sillä mitään ei ole ainakaan vielä hakattu kiveen.

Aerobic on rantautunut Suomeen Tiina Raninin (os. Simpanen), Tuija Holmströmin ja Tiina Heinivahon mukana. Aikaa heidän ensimmäisistä kursseistaan on jo rapiat 40+ vuotta!

Paljon on muuttunut tänä aikana, onneksi. Se, mikä oli aikoinaan hauska muotitanssi, on tänään kokonainen toimiala ja ryhmäliikunnan ohjaaminen kehittyvä ammattikunta.

Tänään puhutaan muotitanssin sijaan ryhmäliikunnasta, joka tähtää terveyden ylläpitoon ja laadukkaaseen elämäntapaan. Muutos on tuonut mukanaan myös haasteita, sillä ammattikuntamme laajentuessa ja asiakkaiden laatutietoisuuden kasvaessa työmme vaatimukset muuttuvat hurjaa vauhtia.

Myös työelämä ja vapaa-ajan viettäminen oat muuttuneet varsinkin viime aikoina, kun pandemia-aalto on tuonut omat haasteensa kunnon ylläpitoon totutuin keinoin.

Kasvavat vaatimukset

Tämän vuosituhannen alkumetreillä kuntokeskusala koki melkoisen murroksen, kun suuret ketjut tulivat brändeineen ja konsepteineen tuottamaan asiakkaalle palvelua ja lisäarvoa perinteisempien vaihtoehtojen sekaan.

Suurimmissa ketjuissa huomattiin pian myös ryhmäliikuntatuntien isoin ongelma: rakenteen ja tuotteistuksen puuttuminen. Ei kulunut kauaa, kun yksi maailman suurimmista brändeistä, Les Mills löysi tiensä ensin suurimpien, sitten pienempienkin salien ryhmäliikunta-aikatauluihin.

Tässsä murroksessa eroteltiin vanhat konkarit ja uuden, innokkaat tulokkaat melko raa´alla tavalla. Vanhempien ja moniosaavien ohjaajien ns. freestyle-tunnit lakkasivat kiinnostamasta suurta yleisöä ja tilalle tulivat konseptit, joissa kaava toistui tunti toisensa jälkeen.

Moniosaajalle tämä muutos tuntui käsittämättömälle, olihan tunnit totuttu suunnittelemaan alusta lähtien omin pikku kätösin ja näin saavuttamaan omilla taidoilla (ja mokilla) suosio asiakkaiden silmissä. Uudelle ohjaajalle taas konseptit tarjosivat suoraan oikotien suurten yleisöjen eteen ja teräksisellä ammattitaidolla koostettua tuntia ohjaamaan.

Molemmille ohjaajatyypeille on olemassa edelleen oma kysyntänsä. Konseptien tuleminen on kuitenkin tehnyt asiakkaat yhä vaativammiksi tuntien suhteen. Itse ajattelen, että tämä on hyvä juttu ammatillisen kehittymisen kannalta. Kun ryhmäliikunaohjaajien joukkoon tulee tasaisesti “uutta verta”, joudumme väkisinkin miettimään uusia tapoja erottautua ohjaajien rivistä.

Hyvä ohjaaja saa työnsä näyttämään helpolta

Hyvän ohjaajan tunnistaa, kun sellaisen tunnille joskus osallistuu. Asiakasnäkökulmasta katsoen yksikään yksittäinen asia ei niinkään nouse esiin kysyttäessä hyvän ohjaajan piirteitä. Hyvän ohjaajan tunnistaa kuitenkin siitä, millainen olo on tunnin jälkeen: onko olo vahva, onnistunut ja parempi kuin ennen tuntia?

Miten sitten tämä olo tarjotaan asiakkaalle, kun aikaa on parhaimmillaan vain 45 minuuttia?

Ohjaajan työsuoritus on vain näkyvä osa ammattitaitoa, jäävuoren huippu, jossa ohjaustyöhön liittyvät osa-alueet nätisti kohtaavat toisensa ja tulevat näkyviin tuon yhden ainokaisen tunnin aikana.

Itse pidän jäävuorivertauskuvasta myös siksi, että meidän ohjaajien kuuluisi välillä myös muistaa se, että mikäli jokin osa-alue ei ihan ole kohdillaan juuri tänään, se ei välttämättä näy sellaisenaan asiakkaalle päin.

Toisaalta taas, vaikka jäävuoren pinnan alla on tietoa, taitoa ja huolellista valmistautumista, se ei oikeastaan näy jäävuoren huipulla eikä tule näkyviin sekään. Tämä pinnanalainen osuus kuitenkin tuntuu asiakkaan sisuskaluissa, kun hän poistuu tunniltasi, vaikka hän ei kokemustaan tarkemmin osaisi kuvaillakaan.

Nyt kerronkin sinulle sen, mitä itse ajattelen hyvän ryhmäliikuntaohjaajan olevan. Osioita on monta ja ne kaikki ovat läsnä ryhmäliikuntatunnilla enemmän tai vähemmän hallitsevina elementteinä. Osa jää vähemmälle huomiolle välillä ja osa taas nousee esiin selkeämmin, mutta puuttua ne eivät oikeastaan saa kokonaan.

Osa-alueet voi jakaa selkeyden vuoksi kolmeen: koulutus-kokemus-persoona. Kunkin osa-alueen sisälle mahtuu taas useampia osioita, joita ohjaajalle karttuu matkansa varrella.

1. Koulutus

Uskaltaisitko mennä hammaslääkäriin, jossa sinun suutasi olisi valmiina hoitamaan paljon hammaslääkärin palveluja käyttänyt potilas? Tai että veisit katsastukseen auton, jonka huollon olet itse tehnyt tsekkaamalla pari asiaan liittyvää Youtube -videota?

Ryhmäliikunnan ohjaaminen ei ole mikään poikkeus peruskoulutuksen suhteen. Nykyään kouluttautuminen ei ole edes vaikeaa, verkko-opiskelun ja koulutusten hyvän saatavuuden vuoksi. Peruskoulutuksessa selviää perustyökalut järkevän ja turvallisen tunnin suunnittelua varten.

Peruskoulutus on kuitenkin vasta ovi, josta astuttuasi alat vasta ymmärtää, kuinka vähän oikeastaan voit suunnitella etukäteen ilman varasuunnitelmaa ja varasuunnitelman varasuunnitelmaa. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle silloin, kun ei ole kokemusta ja ohjaajapersoonakin on vielä muodostumatta.

Pelkkä peruskoulutus ei kuitenkaan riitä kuin hyvään alkuun. Tietämys kehosta muuttuu, on aina muuttunut ja tulevaisuudessakin tulee muuttumaan, asiakkaidemme tarpeet ja tavoitettavuus ovat muuttuneet pandeima-aikana hurjasti. Tässä muutoksessa on pysyteltävä perässä.

Mikäli jaat vanhentunutta tietoa olet auttamatta ulkona ja pahimmillaan teet itsellesi karhunpalveluksen jäämällä kiinni kaavoihin.

Jatkokouluttautuminen on tärkeää myös motivoitumisen kannalta. Uudet näkökulmat ja uteliaisuus liikkumista ja liikuntaa kohtaan ovat yksi hyvän ohjaajan perusedellytyksistä.

2. Kokemus

Koulutuksen lisäksi tietenkin hyvän ohjaajan erottaa kokemuksen tuoma varmuus. Tuore ohjaaja ehkä miettii asioita, joita kokeneempi ei enää edes muista olevan olemassakaan. “Mitä, jos joku ei tykkää?” tai “Entä, jos joku poistuu tunnilta kokonaan kesken kaiken?” tai “Jospa unohdan koreografian kokonaan?”.

Kokeneen ja aivan uuden ohjaajan välillä on tässä kohtaa reilu ero, joka kuroutuu kyllä ajan kanssa umpeen. Kokemushan on sitä, että onnistumisien lisäksi tulee epäonnistumisia, yllätyksiä, käsittämättömiä kommelluksia, joista selviää hengissä ja aavistuksen vahvempana kuin ennen.

Kokemuksen karttumista ei voi mitenkään nopeuttaa. Se ottaa oman aikansa. Kokemus myös näkyy työssä enemmän kuin koulutuksen määrä tai taso, siksi myös asiakas voi tuntea eron ohjauksen alkumetrejä tarpovan ja konkarin välillä. Tämä kuuluu asiaan, eikä millään tavalla huononna työnpanosta, eikä välttämättä asiakaskokemustakaan.

Tämän vuoksi ei kannatakaan murehtia kokemuksen puutetta vaan heittäytyä täysillä mukaan!

Oman ryhmäliikuntaohjaajan urani varrella olen tullut havainneeksi tässä osiossa myös tietynlaisia sääntöjä. Päästyäni tarkkailemaan useamman ryhmäliikunnan ohjaajan urakaarta, on olemassa ihan selkeitä yhtäläisyyksiä nimenomaan kokemusosiossa. Poikkeuksia mahtuu toki aina joukkoon, mutta nehän vain vahvistavat sääntöjä, eikö vain?

3. Persoona

Koulutuksen ja kokemuksen päälle rakentuu lopulta persoona. Persoona on meissä jokaisessa jo valmiina, tottakai, mutta ohjaajapersoona eroaa siinä, että sen voi tarpeen tullen loihtia esiin esim. n.15min ennen tunnin alkua. Kyseltyäni ohjaajilta ja asiakkailta, sain tähän kohtaan oikein listan suotuisia persoonan piirteitä:

• iloisuus, ohjaaja tuntuu aina olevan hyvällä tuulella
• positiivisuus ja hymy, joka ei himmene edes tiukassa rutistuksessa
• elinvoimaisuus, joka huokuu olemuksesta
• innostunut asiastaan, koska se tarttuu
• utelias, hän on aidosti kiinnostunut muista ja siksi on erityisen haka viimeisessä:
• vuorovaikutus, taito huomioida kaikki osallistujat

Ohjaamistyö on asiakaspalvelua, joten yllä luetellut asiat ovat oikeastaan oltava kaikilla tunneille mukana. Tietenkin joskus tulee töihin harmissaan tai jopa maailman murjomana, mutta se on kyettävä siirtämään syrjään tunnin ajaksi. Kenenkään ei ole mukavaa olla tunnilla, jossa ohjaaja on kuin maansa myynyt.

Osa työnkuvaa on omien tunteiden käsitteleminen vapaa-ajalla ja sen erottaminen työroolista. Helpommin sanottu kuin tehty, eikö?

Tässä kohdassa haluan myös tuoda esiin sen, että vahvalla ja karismaattisella persoonalla peitetään myös pahimmassa tapauksessa kahden muun osa-alueen heikkoudet tai peräti puute.

Tällaisesta gurumeinigistä on olemassa esimerkkejä tässä ihan lähellä ja ulkomailla. Yhteistä kaikille ehdottomuuksien latelijoille on kuitenkin totaalinen itsereflektion puute. Kun siis seuraavan kerran kuulet musta-valkoisen totuuden, kannattaa merkitä sellainen punaisella lipulla. Yksi lippu, monta lippua.. tiedäthän?

Mikään asia ei ihmiskehossa ole täysin musta-valkoista. Miksi kehon harjoittaminen sitten olisi?

Hyvästä parhaaksi

Okei. Nyt siis tiedät, mitä hyvältä ryhmäliikuntaohjaajalta vaaditaan.

Ennenkuin koet epätoivoa, katso vielä alla olevaa kuvaa ja rauhoitu, mikäli sykkeesi pääsi nousemaan.

Helpottiko?

Tiesithän, että ohjaajana voit kehittyä myös hyvästä vieläkin paremmaksi, jopa aivan ainutlaatuiseksi alasi huipuksi!

Saatat tarvita kehittyäksesi ulkopuolisen näkemystä.

Täältä vielä kurkkaat omaa työhistoriaani.