Tiesitkö, että ihmisen päässä risteilee noin 60 000 ajatusta joka päivä? Tällainen määrä ajatuksia aiheuttaa valtavan hälinän päämme sisällä. Joskus ajatuksia kuvataankin osuvasti poukkoilevaksi apinalaumaksi tai laukkaavaksi villihevoslaumaksi.
Mitä nämä kaikki ajatukset sitten ovat?
Päänsisäinen hälinä koostuu suurimmaksi osaksi tulevasta ja menneestä, siitä mitä olisi pitänyt tehdä tai mitä pitäisi saada aikaan. Yhteistä poukkoileville ajatuksille on kuitenkin se, että ne eivät ole tässä hetkessä kiinni.
Aivomme ovat ajatusten käsittelemisessä hyvin loogiset, sillä ne eivät oikeastaan erota sitä, mikä on huolta menneestä tai ennakointia tulevasta, vaan ne tulkitsevat ajatuksia kuin ne olisivat totta juuri nyt.
Lääketieteen saralla työskentelevät saattavakin tuntea efektin, jossa uskomuksesta tulee totta vaikkapa leikkauspöydällä, jossa ei oikeasti edes tapahdu kirurgista operaatiota. Tällöin puhutan placebo-vaikutuksesta. Lue lumeleikkauksesta >>
Arjen kiireessä me emme välttämättä huomaa, kuinka aivomme toimivat huomion suuntaamisessa.
Otetaanpa esimerkki. harkitset uuden, tietynmerkkisen auton ostamista. Aiemmin et kiinnittänyt huomiota kyseiseen autoon, mutta yhtäkkiä näitä autoja ajaakin liikenteessä vastaan jatkuvalla syötöllä. Pian “kaikilla muilla” näyttää olevan uusi auto.
Tai kun olet juuri tehnyt positiivisen raskaustestin, yhtäkkiä alat nähdä ympärilläsi runsain mitoin lastenvaunuja edellään työntäviä vanhempia. “Kaikki muut” ovat perustaneet perheen, kun sinä edelleen odotat.
Kaikki muuthan eivät oikeasti ole perustaneet perhettä tai hankkineet juuri sinun unelma-autoasi, mutta kerropa tämä aivoillesi.
Se, mihin keskityt, kasvaa
Aivomme nimittäin kokevat totena sen, mitä kulloinkin keksimme ajatella. Mikäli tästä ei ole tietoinen, voi päänsisäinen hälinä tuntua ajoittain todella raskaalta.
Toinen esimerkki hälinästä ja sen aiheuttajista on mm. pandemia-ajan (tai minkä tahansa kriisin) yliuutisointi. Olethan varmasti huomannut, että lukemalla kaiken pandemiaan liittyvän, olet oikeastaan enemmän hämmentynyt kuin informoitu?
Tietoa saa niin paljon kuin jaksaa aiheesta etsiä. Googlaamalla tietoa saat tukea ja todisteita vaikkapa kahdelle täysin päinvastaiselle väitteelle. Välillä tieto tulee tahtomattasikin verkkokalvoillesi lööppeinä.
On hämmentävää, että tieto voi olla keskenään täysin ristiriitaista, etkä silloin oikein tiedä, mihin uskoisit. Asiantuntijat, puhumattakaan “asiantuntijoista” ovat, ainakin omasta mielestään, oikeassa.
Miten hälinä rauhoitetaan?
Aivan kuten aivot ovat oppineet suuntaamaan huomion sattumanvaraisesti milloin mihinkin, ne voi myös harjoittaa suuntaamaan huomion uudelleen haluamaasi suuntaan. Huomion kohdistaminen onkin työkalu, jota harjoittamalla sinäkin voit lisätä elämääsi merkityksellisyyttä ja levollisuutta.
Voit siis oppia hillitsemään ajatusten poukkoilua ja suuntaamaan huomiosi ja siten energiasi sinne, mihin toivoisit niiden suuntaavan. Näin säästät energiaasi siihen, mikä on tärkeää. Samanaikaisesti vähennät turhaa kuormitusta jättämällä vähemmälle tai kokonaan pois sen, mikä tavoitettasi häiritsee.
Mikäli sinulla on tavoite, olet jo hyvässä alussa. Tavoitteen ei tarvitse olla konkreettinen, kuten vaikka jo aiemmin mainitsemani uusi auto. Tai kaksi viivaa raskaustestissä.
Tavoitteenasi voi olla myös elää hyvää elämää. Tuo tavoite on melkoisen laaja, mutta eikö hyvän elämän pitäisikin olla tavoittelemisen arvoista ihan kaikille ihmisille?
Onko siis sinun elämäsi hyvää? Elätkö oman näköistäsi elämää? Millaisista lähtökohdista teet ratkaisuja, joudutko uhrautumaan ja siirtämään omat tarpeesi syrjään?
Vai tavoitteletko muiden hyväksyntää? Kilpailetko asemalla tai materialla?
Mikäli olet epävarma siitä, millaista olisi hyvä elämä, kannattaa tutustua tähän postaukseen>> Saatat löytää yhden asian, jota kohti juuri sinun kannattaa suunnata.
Työkalu
Huomion kohdistamiseen on olemassa työkaluja, joiden harjoittaminen ei ole vaikeaa. Itse asiassa itse harjoitus on yksinkertainen, mutta tuloksen näkeminen voi kestää koko elämän.
Tulokseen ei pääse rahalla, vaan tämä työkalu on ilmainen.
Ajattele valtamerilaivaa, joka on lähtenyt seilaamaan satamasta. Reittisuunnitelma on hyvin karkea: lähdetään seilaamaan tuohon suuntaan ja katsotaan matkan varrella, kuinka olosuhteet kehittyvät.
Välillä ukkosenilma tai myrsky estää suoran reitin, jolloin täytyy tehdä korjausliike. Korjausliikkeen jälkeen tehdään uusi suunnitelma, määränpää on kuitenkin edelleen sama. Ilman suunnan korjaamista olisimme joko myrskyn silmässä tai, mikäli väistämme myrskyä, mutta emme palaa takaisin reitille, päädymme aivan eri satamaan kuin oli tavoitteena.
Tavoite kannattaakin sihdata riittävän kauaksi, jotta vastoinkäymisesi ovatkin vain myrskyjä, ukkosenilmoja tai merivirtauksia, jotka voivat olla ennakoitavissa tai korjattavissa.
Huomion kohdistaminen tavoitteeseen, auttaa myös kestämään henkisesti väliaikaiset kolhut. Kohdistamiseen on olemassa myös harjoitus, jonka avulla huomiosi kiinnittyy sinun elämässäsi olennaisimpiin asioihin.
Joogan kielellä huomion kohdistamista kutsutaan Drishtiksi. Drishti voi olla
- kohdistuspiste asanassa, kuten esim. kämmen tai lattia
- harjoituksen tavoite, kuten esim. levollisuuden tai kehotietoisuuden lisääminen
- elämäntavan, oman elämänfilosofia ja/tai oman sisäisen viisauden löytäminen
- jäykkien ajatusmallien ja haitallisten uskomuksien tunnistaminen ja murtaminen
Kuulostaako siltä, että haluaisit ottaa tällaisen työkalun käyttöösi?
Levitä siinä tapauksessa matto allesi ja liitä kämmenet yhteen joogaharjoituksen aloittamiseksi.
Täältä näet aikataulun
/Elina
