Tyynen elämän periaatteet, osa 10: muutos on luonnollista

Muutos on pelottava sana, joka herättää meissä usein vastarintaa.

Vastarinta nousee halusta pitää kiinni siitä, minkä tunnemme turvalliseksi. Toivomme, että ihmiset pysyvät samoina, olosuhteet ennustettavina ja elämä sellaisena kuin olemme siihen tottuneet. Muutos näyttäytyy helposti uhkatekjänä, joka sotkee elämää. Tämän vuoksi muutosta kavahdetaan myös silloin, kun se olisi meille hyväksi.

Mutta mitä jos asia onkin aivan päinvastoin? Mitä jos muutos ei olekaan uhka vaan välttämättömyyys?

Entä jos muutos ei ole poikkeus, vaan elämän luonnollinen jatkumo?

Stoalaiset ajattelijat muistuttivat, että kaikki ympärillämme on jatkuvassa liikkeessä. Ihmiset muuttuvat, yhteisöt muuttuvat, olosuhteet muuttuvat ja myös me itse muutumme. Yritykset kaatuvat ja syntyvät uudelleen. Ihmissuhteet muuttavat muotoaan. Se, mikä tänään näyttää pysyvältä, voi huomenna olla jo osa menneisyyttä.

Juuri tästä ajatuksesta syntyy Tyynen elämän seuraava periaate:

Muutos on luonnollista.

Muutos ei sellaisenaan synnytä kärsimystä

Olen huomannut, että suurin kärsimys ei useinkaan synny itse muutoksesta.

Kärsimys syntyy siitä, että yritämme estää muutosta tapahtumasta. Käytämme valtavasti energiaa pitäessämme kiinni siitä, minkä elämä yrittää jo päästää irti.

Irti päästäminen ei tarkoita luovuttamista tai välinpitämättömyyttä. Asia on itse asiassa täysin päinvastoin.

Muutos haastaa meitä kysymään:

  • Mikä on todella tärkeää?
  • Mitä minun kannattaa säilyttää?
  • Mistä minun on aika luopua?

Usein huomaamme, että olemme pitäneet kiinni asioista, jotka eivät enää palvele meitä. Joskus kyse on tavoista, joskus ihmisistä, joskus omista käsityksistämme siitä, keitä meidän pitäisi olla.

Muutos pakottaa meidät kohtaamaan myös oman egomme.

Ego haluaa ennustettavuutta. Se haluaa hallita tulevaa ja säilyttää tutun aseman. Siksi muutos tuntuu usein uhkalta. Joskus suurin pelkomme ei olekaan se, mitä menetämme, vaan se, keitä joudumme olemaan muutoksen jälkeen.

Kuitenkin juuri muutoksen hetkellä voimme oppia itsestämme kaikkein eniten.

Huomaan toisinaan ajattelevani, että elämässäni olisi pitänyt tapahtua vähemmän muutoksia. Kun pysähdyn pohtimaan asiaa tarkemmin, ymmärrän kuitenkin, että lähes kaikki merkittävät kasvun hetket ovat syntyneet juuri silloin, kun jokin vanha on murtunut.

Muutos ei kysy, oletko valmis kun tulen. Muutos saapuu joka tapauksessa kysymättä, varoittamatta mutta aina yhtä luotettavasti.

Voimme joko taistella sitä vastaan tai opetella hyväksymään se. Tyynen elämän näkökulmasta katsottuna tavoitte ei ole rakentaa elämää, joka on stabiilia ja jossa mikään ei koskaan muutu. Tavoitteena on rakentaa sellainen sisäinen vakaus, joka säilyy myös silloin, kun kaikki ympärillä muuttuu.

Muutoksen hyväksyminen ei ole passiivisuutta

Joskus muutoksen hyväksyminen ymmärretään väärin. Se ei tarkoita sitä, että lakkaisimme toimimasta tai tavoittelemasta parempaa. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että hyväksymme todellisuuden sellaisena kuin se juuri nyt on.

Vasta silloin voimme nähdä selvästi, mitä meidän kannattaa tehdä seuraavaksi. Ihminen, joka taistelee muutosta vastaan, käyttää voimansa menneisyyden puolustamiseen. Ihminen, joka hyväksyy muutoksen, voi käyttää voimansa tulevaisuuden rakentamiseen.

Muut tyynen elämän periaatteet

Klikkaa otsikkoa ja lue lisää:

  1. Johda ensin itseäsi
  2. Erota, mihin voit vaikuttaa ja mihin et
  3. Rauha on tarttuvaa
  4. Vaikeudet ovat harjoitus
  5. Johtajuus ei ole auktoriteettia, vaan palvelua
  6. Kiitollisuus pitää mielen kirkkaana (julkaistaan myöhemmin)
  7. Rehellisyys on sisäinen kompassi (julkaistaan myöhemmin)
  8. Rohkeus on toimintaa pelosta huolimatta (julkaistaan myöhemmin)
  9. Kuuntele enemmän kuin puhut (julkaistaan myöhemmin)
  10. Muutos on luonnollista

Yhteenveto

Muutos ei ole häiriötila elämässä, vaan olennainen osa elämää itseään. Emme voi estää muutosta tapahtumasta, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten siihen suhtaudumme. Kun opimme hyväksymään muutoksen luonnollisena osana ihmiselämää, voimme pyrkiä kohtaamaan myös epävarmuutta säilyttäen sisäisen tyyneyden.

Kommentoi