Miten liikkuvuusharjoittelu eroaa perinteisestä venyttelystä, ja miksi se on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi kehonhuoltoa?
Venyttelyä on pidetty vuosikymmenten ajan osana liikuntaa. Sen rooli palautumisessa herättää kuitenkin keskustelua. Onko venyttely todella tarpeellista, ja jos on, milloin ja miten sitä kannattaa tehdä?
Miksi venyttely ei aina riitä?
Perinteinen venyttely keskittyy usein yksittäisten lihasten pidentämiseen ja rentouttamiseen, mutta se ei välttämättä paranna kehon toiminnallista liikkuvuutta.
Niinkutsuttu staattinen venyttely voi tuntua hyvältä ja auttaa hetkellisesti lihasten rentoutumisessa. Pelkästään tällaiseen venyttelyyn keskittyminen ei kuitenkaan tuo pitkäaikaisia hyötyjä suorituskykyyn tai lihastasapainoon.
Liikkuvuus tarkoittaa enemmän kuin pelkkää venyvyyttä – se käsittää nivelten liikelaajuuden, lihasten elastisuuden ja hermoston kyvyn sallia hallittuja, laajoja liikeratoja. Hyvä liikkuvuus mahdollistaa sujuvat ja taloudelliset liikkeet arjessa ja treeneissä, vähentää loukkaantumisriskiä ja parantaa voimantuottoa.
Liikkuvuusharjoittelu on aktiivista kehonhuoltoa
Siinä missä venyttely on usein passiivista, liikkuvuusharjoittelu on aktiivista. Sen avulla kehität kehon hallintaa, lihasten yhteistyötä ja nivelliikkuvuutta tavalla, joka tukee sekä arkisia toimintoja että urheilullista suorituskykyä. Liikkuvuusharjoittelussa yhdistyvät usein dynaamiset liikkeet, lihasten aktivointi ja kehonhallintaa kehittävät harjoitteet.
Esimerkiksi lonkankoukistajien staattinen venytys voi tuntua hyvältä istumatyöläisen kireille lihaksille, mutta pelkkä venytys ei muuta sitä, miten lonkankoukistajat toimivat liikkeessä. Sen sijaan lonkan liikkuvuutta kehittävät harjoitteet, kuten hallitut askellukset ja aktiiviset liikelaajuuden harjoitukset, auttavat kehoa hyödyntämään parempaa liikkuvuutta myös käytännössä.
Onko venyttely enää tarpeen?
Venyttelyllä on edelleen paikkansa, mutta sen tarve riippuu tilanteesta ja tavoitteista. Pitkäkestoiset staattiset venytykset voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi palautumisen tukena tai osana rentoutumisharjoituksia.
Toisaalta dynaaminen liikkuvuusharjoittelu voi olla tehokkaampi tapa valmistaa kehoa liikuntaan ja kehittää liikelaajuuksia, joita tarvitaan esimerkiksi voimaharjoittelussa, tanssissa tai juoksussa.
Paras lähestymistapa on usein yhdistelmä molempia. Staattinen venyttely voi auttaa avaamaan jumeja ja rentouttamaan kireitä lihaksia. Aktiivisella liikkuvuusharjoittelulla puolestaan varmistat, että keho osaa hyödyntää uutta liikelaajuutta myös liikkeelle lähdettyäsi.
Miten liikkuvuutta kannattaa harjoitella?
Liikkuvuusharjoittelu kannattaa sisällyttää osaksi viikkorutiinia samaan tapaan kuin voimaharjoittelu tai kestävyystreeni. Lyhyet, säännölliset liikkuvuusharjoitteet tuottavat parempia tuloksia kuin satunnainempi, pitkä venyttelysessio.
Jos haluat kehittää liikkuvuuttasi tehokkaasti, kannattaa panostaa monipuolisiin harjoitteisiin, joissa yhdistyvät kehonhallinta, lihasten aktivointi ja nivelten liikelaajuuden parantaminen. Esimerkiksi eläinliikkeet, jooga-asanat ja dynaamiset venytykset ovat erinomaisia tapoja lisätä liikkuvuutta ilman, että keho passivoituu liikaa.
Liikkuvuusharjoittelun avulla voit parantaa ryhtiäsi, vähentää lihasjumeja ja tukea kaikkea muuta liikuntaa. Sen sijaan, että keskittyisit pelkkään venyttelyyn, anna kehollesi mahdollisuus oppia liikkumaan paremmin.
Myofaskiaalinen liikkuvuusharjoittelu
Myofaskiaharjoittelu on lempeä ja dynaaminen tapa huoltaa kehoaan. Venyttely perustuu siihen, että faskiakalvot pääsevät liukumaan toistensa suhteen mahdollisimman vapaasti.
Kalvojen väleissä on nestettä sitoutuneena hyaluronihappoon, jonka määrää saadaan lisättyä pesusienen tavoin venyttämällä dynaamisesti (tai päinvastoin puristamalla esim. pallon avulla) faskiaa.
Tämä neste edesauttaa kalvojen siirtymistä toisiinsa nähden ja tätä kautta lisää kehon elastisuutta. Mikäli olet joskus ihmetellyt sitä, miksi pitkäkestoiset, staattiset venyttelyasennot eivät tunnu mukavilta, syy voi yksinkertaisesti olla se, että juuri pitkäkestoisissa venytyksissä faskioiden välinen neste kuivuu ja kalvot ikäänkuin ”liimautuvat” toisiaan vasten aiheuttaen kitkaa.
Tästä voi seurata se, että liikkuvuus voi hetken olla jopa huonompi kuin ennen harjoitusta. Ulkopuolinen lämpö vielä saattaa lisätä tätä epätoivottua efektiä.
Hyvä uutinen sille, joka tuskailee venyttelyn kanssa, lienee myös se, että myofaskiaalinen harjoittelu on kivutonta. Epämiellyttävän kivun tunteminen ei harjoitteluun kuulu lainkaan ja kaikki liikkeet tehdään kuunnellen omaa kehoa, hengityksen rytmittämänä.
Eiköhän me voida viimeistään nyt heittää hyvästit vanhoille metodeille, joiden mukaan ilman kipua ei tapahdu tuloksia.
Myofaskiaalisen harjoittelun tulokset ovat heti saatavilla, eli vaikutukset pystyt tuntemaan ja näkemäänkin heti harjoituksen jälkeen.
Myofaskiaalista liikkuvuusharjoittelua myös Zenanassa
Meillä Zenanassa liikkuvuusharjoittelua on perinteisten Kehonhallintatuntien lisäksi FasciaMethod -tunneilla. FaMe on liikkuvuus- ja liikehallintaharjoittelua, joka tuntuu miellyttävältä ja on dynaamista, hengityksen rytmissä tapahtuvaa liikkumista. Lämmin suositus tunnille, joka sopii ihan kaikille omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille.
Kokeile FasciaMethodia heti
Varaa liikkuvuusharjoittelutunti nyt
